Skip directly to content

LAPSEN KASVU ON MONIMUTKAISESTI SÄÄDELTY TAPAHTUMASARJA, JONKA KAIKKIA OSATEKIJÖITÄ EI TUNNETA.

TUNNISTA LAPSEN KASVUHÄIRIÖT

Lapsen kasvu:

Poikien ja tyttöjen pituuskasvu selittyy pitkälti perintötekijöillä. Vanhempien pituuden perusteella lapselle voidaan laatia ennustepituus, joka usein toteutuu kohtalaisen hyvin. Myös ympäristötekijöillä on vaikutusta lapsen kasvuun. Tärkeimpiä tekijöitä ovat riittävä ravinnon saanti ja yleinen terveydentila. Säännöllinen pituus- ja painoseuranta on erinomainen keino havaita poikkeava kasvu, ja tarvittaessa aloitetaan tutkimukset poikkeaman taustalla olevan syyn löytämiseksi.1

Lue lisää

Lapsi kasvaa eri tavalla eri-ikäisenä. Lapsen paino kolminkertaistuu ensimmäisen elinvuoden aikana, ja pituuskasvu on kiihkeimmillään kahden ensimmäisen vuoden aikana. 



Lapsen kasvamisesta voi päätellä, voiko lapsi hyvin. Jos kasvu hidastuu, se voi olla merkki jostain sairaudesta, joka kannattaa tutkia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei lapsia voi verrata toisiinsa. Jotkut lapset ovat pieniä ja toiset pitkiä, jotkut laihoja ja toiset tanakoita - aivan kuten aikuisetkin.1

Kolmivaiheinen kasvu:

Lapsen kasvu etenee kolmessa, osittain päällekkäisessä vaiheessa. Kullakin kasvuvaiheella on oma tehtävänsä. Kolmivaiheiseen kasvuun kuuluvat alkukasvu, lapsuuden kasvu ja murrosiän kasvupyrähdys.

Alkukasvu

Alkukasvu on suurimmaksi osaksi sikiön nopeaa kasvua, joka alkaa yhdeksänneltä raskausviikolta sikiövaiheen alusta ja jatkuu hidastuvana aina 2-3 ikävuoteen asti. Alkukasvua säätelevät osittain eri tekijät kuin myöhempää lapsuuden aikaista kasvua ja murrosiän kasvupyrähdystä. 

Normaalin alkukasvun tärkein ehto on hyvä ja riittävä ravitsemus. Kilpirauhas- ja kasvuhormonia tarvitaan syntymän jälkeen.1

Lapsuuden kasvu

on melko tasainen, vähitellen hidastuva kasvun vaihe. Se alkaa 0,5-1 vuoden iästä osittain päällekkäisenä alkukasvun kanssa ja jatkuu aina kasvukauden loppuun saakka. Kasvun hormonaalisen säätelyn merkitys korostuu tämän vaiheen aikana.1

Murrosikäkehityksen kasvupyrähdys

ajoittuu tytöillä murrosiän alkuvaiheisiin ennen kuukautisten alkamista ja pojilla puolestaan murrosikäkehityksen keskivaiheille. Tässä kasvuvaiheessa kilpirauhashormonin ja kasvuhormonin lisäksi tärkeään asemaan nousevat sukupuolihormonit.1,3

Kasvun säätely:

Lapsen kasvun säätelyyn vaikuttavat monet tekijät yhdessä. Näitä ovat mm. ravinnon määrä ja koostumus, hivenaineet, vitamiinit, sairaudet, hormonit ja perintötekijät.1

Perintötekijät

Perintötekijät vaikuttavat sekä aikuispituuteen että kasvun kestoon. Vanhempien pituuksien perusteella voidaan arvioida odotuspituus. Se ennustaa kuitenkin huonosti lasten aikuispituutta perheissä, joissa vanhempien suhteellinen pituus on hyvin erilainen. Perimän vaikutusta kasvunopeuteen voidaan arvioida vanhempien ja sisarusten murrosikäkehittymisen ajoittumisen avulla.1

Ravitsemus

Ravitsemus vaikuttaa selvästi kasvuun. Aliravitsemus on maailmanlaajuisesti tärkein kasvuhäiriöiden syy. Länsimaissa taas erilaiset aineenvaihdunnan ja ruuansulatuskanavan häiriöt sekä nykypäivänä yleistyneet syömishäiriöt voivat hidastaa kasvua. Liikasyönti johtaa lihavuuteen, jolloin kasvuvauhtikin yleensä nopeutuu.1

Hormonit

Tärkeimmät kasvuun vaikuttavat hormonit ovat kasvuhormoni, kilpirauhashormoni ja sukupuolihormonit.1

  • Kasvuhormonia erittyy aivolisäkkeestä. Tämä hormonieritys tapahtuu sykähdyksittäin yöaikaan, mikä korostaa yöunen merkitystä lapsille. Kasvuhormoni ei vaikuta vain pituuskasvuun, vaan se myös säätelee elimistön rasvavarastojen käyttöä ja neste- ja suolatasapainoa sekä edistää lihasproteiinien synteesiä. Kasvuhormoni vaikuttaa myös psyykkiseen hyvinvointiin ja energiatasoon.6

  • Kilpirauhasen erittämää hormonia tarvitaan kaikkeen kasvuun ja kehitykseen. Erityisesti hermosolut ovat kilpirauhashormonista riippuvaisia. Kilpirauhasen vajaatoiminta johtaa kasvun hidastumiseen tai voi jopa pysäyttää pituuskasvun, jolloin suhteellinen paino nousee. 

  • Sukupuolihormonien erittyminen on aivolisäkkeen säätelemää. Sukupuolihormonit vaikuttavat murrosiässä yhdessä kasvuhormonin kanssa. Erityisesti estrogeeniset hormonit säätelevät murrosiän kasvupyrähdystä ja sitä seuraavaa luuston kasvurustojen sulkeutumista, minkä seurauksena pituuskasvu päättyy. 

Lapsen kasvuhäiriöt:

Krooniset sairaudet ovat tavallisin kasvuhäiriöiden aiheuttaja. Kyseessä voi olla mm. synnynnäinen sydänsairaus, astma, ruoansulatuskanavan sairaudet, hormonihäiriöt sekä maksa- ja munuaissairaudet.1,7

Turnerin oireyhtymä

Turnerin oireyhtymä esiintyy vain naisilla ja johtuu toisen X-kromosomin osittaisesta tai täydellisestä puuttumisesta. Tässä kromosomissa on osa niistä perintötekijöistä, jotka liittyvät munasarjan kehittymiseen, sukupuolihormonien erittymiseen, sukupuoliominaisuuksien kehittymiseen ja pituuskasvuun. Oireyhtymä todetaan usein vasta murrosikäkehityksen viivästyessä tai jäädessä puutteelliseksi. Suomessa syntyy vuosittain noin 10-15 Turner-tyttöä. Pituuskasvuun voidaan vaikuttaa kasvuhormonihoidolla, jonka käytöstä on hyviä kokemuksia. Kasvuhormonihoidon ansiosta Turnerin oireyhtymää sairastavat eivät jää niin lyhyiksi kuin aiemmin ilman hoitoa. Hormonikorvaushoito mahdollistaa Turner-tyttöjen kehittymisen naisiksi, toisin sanoen se mahdollistaa luonnollista murrosikää vastaavan kehityksen.4

Prader-Willin oireyhtymä

Prader-Willin oireyhtymä (PWS) on geneettisen muutoksen aiheuttama oireyhtymä. Maassamme arvioidaan olevan 150-170 Prader-Willin oireyhtymää sairastavaa henkilöä. Oireyhtymän keskeisimpiä piirteitä ovat hidastunut kehitys, oppimisvaikeudet, lihasten heikkous, poikkeuksellinen lyhytkasvuisuus, tietyt kasvonpiirteet sekä vajaasti kehittyneet sukupuolielimet. Osan oireista aiheuttavat häiriöt väliaivojen alueella hypotalamuksessa. Hypotalamus on aivojen osa, joka mm. säätelee ruokahalua, ruumiin lämpötilaa, nukkumista, tunteita sekä vaikuttaa kasvuun ja puberteetin alkamiseen.3

SGA-Lapsi

Pienikokoisina syntyneistä vauvoista käytetään termiä SGA (small for gestational age). He ovat joko alipainoisia, lyhytkasvuisia, tai molempia. Syntyvistä lapsista noin 2,5 prosenttia on raskauden kestoon nähden pienikokoisia.
Vauvan pieni koko ei ole vielä merkki siitä, että vauva olisi sairas tai jäisi kehityksessä ikäisiään jälkeen. Pienenä syntynyt lapsi on usein aivan terve, ja syy pienikokoisuuteen voi olla perinnöllinen. Usein syy sikiön pienipainoisuuteen jää epäselväksi.2

Kasvuhormonivajaus

Kasvuhormonivajaus on nimensä mukaisesti tila, jossa aivolisäke tuottaa kasvuhormonia liian vähän. Tämän seurauksena lapsen kasvu hidastuu. Arvioiden mukaan kouluikäisistä lapsista noin yksi 4 000:sta kärsii kasvuhormonin vajauksesta ja tila on hieman yleisempi tytöillä kuin pojilla. Yleensä kasvuhormonin vajauksesta kärsivä lapsi kasvaa normaalisti noin kolmeen ikävuoteen asti, jonka jälkeen kasvun hidastumisen merkit alkavat näkyä. Hoitamaton kasvuhormonin vajaus voi estää lapsen kasvun täyteen kasvupotentiaaliinsa.1,5

Kasvuhormoni on kilpirauhas- ja sukupuolihormonien ohella yksi tärkeimmistä lapsen kasvuun vaikuttavista hormoneista, jota ihmiskeho tarvitsee erityisesti syntymän jälkeiseen kasvuun.1, 7

Kasvuhormonivajaus:

Kasvuhormonivajaus on nimensä mukaisesti tila, jossa aivolisäke tuottaa kasvuhormonia liian vähän. Tämän seurauksena lapsen kasvu hidastuu.1

Mistä kasvuhormonin vajaus johtuu?

Syitä kasvuhormonin vajaukseen voi olla useita. Osa on todettavissa suhteellisen helposti, mutta joissain tapauksissa kasvuun liittyvien muutosten selvittely voi vaatia pidempää selvittelyä. Kasvuhormonin vajaus voi olla synnynnäistä tai se saattaa ilmetä missä lapsuuden vaiheessa tahansa. Vajaus voi johtua aivojen tai aivolisäkkeen synnynnäisestä kehityshäiriöstä tai myöhemmin ilmenevästä sairaudesta, esimerkiksi kasvaimesta tai tulehduksesta.5

Ulkoiset tunnusmerkit ja oireet

Lapsen kasvuhormonin vajaudesta voivat kertoa useat oireet tai tunnusmerkit, joista osa on myös silmämääräisesti havaittavissa. Vajaus ei kuitenkaan vaikuta lapsen älylliseen kehitykseen. On hyvä muistaa, että osa kasvuhormonin vajauteen liittyvistä oireista saattaa viitata myös muihin sairauksiin. Oireiden ilmetessä on hyvä ottaa yhteyttä lääkäriin.

Yksi tyypillisimmistä kasvuhormonin vajauksesta kertovista tunnusmerkeistä on lapsen hidas kasvu ja suhteellisen pituuden jatkuva väheneminen. Lapset ovat tällöin verraten lyhyitä, mutta heidän mittasuhteensa ovat normaalit.
Koska kasvuhormoni säätelee ihmiskehon rasvakudosten määrää, saattaa kasvuhormonin vajaus ilmetä myös ruumiinrakenteen tukevuutena. Tällöin rasvaa on kerääntynyt varsinkin vatsan alueelle.5,7

Miten kasvuhormonivajaus tunnistetaan ja diagnosoidaan?

Kasvuhormonin vajauksen diagnosointi on monivaiheinen prosessi, johon voi sisältyä useita erilaisia tutkimusmenetelmiä. Pelkästään lapsen lyhytkasvuisuus ei missään tapauksessa riitä kertomaan vajeesta, koska se voi olla täysin normaalia ja liittyä esimerkiksi perinnöllisiin tekijöihin. Kasvuhormonin vajauksesta kärsivät lapset ovat yleensä lyhyempiä kuin ikätoverinsa, mutta tästä huolimatta useimmilla lyhytkasvuisilla lapsilla ei kuitenkaan ole kasvuhäiriötä. Ennen kuin voidaan varmistua siitä, että kyseessä on kasvuhormonin vajaus, on lääkärin ensin suljettava pois muut mahdolliset häiriöt tai sairaudet. Diagnoosin tekee aina lasten endokrinologi eli erikoislääkäri, joka on erikoistunut lasten kasvu- ja hormonihäiriöiden hoitoon.

Kasvuhormonin vajauksen mahdollisuutta lähdetään tutkimaan yleensä siinä vaiheessa, kun neuvolassa tai koulussa tehdyt mittaukset osoittavat, että lapsen kasvu on hidastunut. Kasvun hidastuminen todetaan tavallisesti kasvukäyrien perusteella. Tämän jälkeen lapsi saa lähetteen endokrinologian poliklinikalle. Poikkeavasta kasvusta huolimatta useimmilla lyhytkasvuisilla lapsilla ei kuitenkaan ole kasvuhäiriötä.1, 5,7

Kasvuhormonihoito:

Kasvuhormonin vajauksen hoitoon on käytetty jo 30 vuoden ajan ihmisen kasvuhormonia. Geeniteknologian avulla valmistettu biosynteettinen kasvuhormoni vastaa täysin aivolisäkkeen erittämää kasvuhormonia.5,7

Kasvuhormonihoito

Kasvuhormonihoidon tarve ja sen vaikutukset vaihtelet yksilöllisesti. Hoidon tehoon vaikuttavat mm. ikä hoitoa aloitettaessa ja ensimmäisen vuoden kasvuvaste. Hoitoa seurataan aktiivisesti noin puolen vuoden välein seurantakäynneillä hoitavassa yksikössä ja lisäksi laboratoriokokein.

Kasvuhormoni-hoidon aikana koulunkäyntiä ja harrastuksia voidaan jatkaa aivan normaalisti. Tärkeintä on tukea lasta – antaa tukea, kannustaa ja rakastaa. Vanhemmilla on tärkeä rooli lapsen itsetunnon luomisessa sekä suvaitsevaisuuden kasvatuksessa. 5, 6

Markkinoilla olevia kasvuhormonivalmisteita on tutkittu paljon ja niitä on käytetty kymmenillä tuhansilla potilailla. Jokaiselle potilaalle määritellään oikea annos, jolloin pyritään välttämään kasvuhormonin liiallisesta määrästä johtuvat haittavaikutukset. Kasvuhormonihoidon haitat ovat verrattain vähäisiä. Tyypillisin haittavaikutus kasvuhormonihoidossa on pistoskohdan paikallinen ihoreaktio. Tätä haittaa voidaan ehkäistä vaihtamalla päivittäin pistospaikkaa.5,7